Silliperinteen historiaa
Saukko-laivaston irtaimistoa on nähtävillä Silliperinnekeskus Dikselissä Röölässä, samassa miljöössä johon Saukko-laivasto toi kalaa.
Saukko-laivasto oli rymättyläläinen sillilaivasto, joka toimi 1940-luvulta vuoteen 1976. Saukko-laivasto oli tunnetuin sillilaivasto suomessa sotien jälkeen.
Saukko-laivasto teki ensimmäisen pyyntimatkan Islantiin 1940- ja 1950-luvun vaihteessa. Kaukaisimmillaan laivasto pyysi Jan Mayenissä. Sillikantojen heikentyessä Islannissa 1960-luvulla, siirtyi Saukko-laivasto Norjan ja Pohjanmeren vesille. 2–3 kuukauden pituiset pyyntimatkat tehtiin kesällä ja loppusyksyllä. Tuohon aikaan Silli oli usein loppunut Suomesta, joten Saukko-laivaston paluuta ja sen vaiheita seurattiin myös tiedotusvälineissä. Saukko-laivaston saapuminen sillilastissa Röölään oli vuosittain suuri tapahtuma, jota uutisoitiin myös valtakunnallisesti. Toiminta loppui vuonna 1976, kun Suomi ei enää uusinut kansainvälisiä kalastussopimuksiaan. Laivastoon kuului parhaimmillaan neljä Saukko-alusta.
Silliperinnekeskuksen perusajatuksen kehitteli Tauno Saarni vuonna 2003. Hän oli Saukko-laivaston viimeinen omistaja.
Sillinjalostus yritys Boyfoodin siirryttyä Röölään, ja sen tuotua silliä ensimmäisen kerran vuonna 1990, alettiin vuosittain pitämään Sillimarkkinoita Röölässä. Sillimarkkinat pidettiin alkukesästä, ja ne olivat perinteinen kesätapahtuma, jossa sillilaivojen saapumista juhlitaan uuden perunan ja viihde-esiintyjien kanssa. Silloin Röölän Kylätoimikunta ideoi ja toteutti tapahtuman kuten talvimarkkinatkin (Nuottamarkkinat). Tapahtuma on tunnettu Turun alueella ja siihen osallistuu vuosittain tuhansia ihmisiä.
Sillinjalostus (Orkla) lopetti toimintansa Röölässä 2014 syksyllä.
Borg Capital Oy osti Sillitehtaan rakennukset 2016, jolloin Brinkhall Sparkling viinitehdas aloitti myymälöineen. 2021 toi Matti Ruuska sillitehtaalle takaisin Suomen Sillikonttori Oy:n.
-----------------------------------
Toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1946, Suomen Kalastus Oy palasi silliapajille. Kilpailu kuitenkin koveni 1950-luvun alussa, saaliit olivat pieniä ja sillin hinta laski. Yhtiön omat alukset olivat viimeisen kerran Islannin vesillä vuonna 1953.
Samoihin aikoihin, kun Suomen Kalastus Oy:n toiminta alkoi hiipua, rymättyläläiset veljekset Toivo ja Tauno Saarni perustivat Rymättylän Säilyke Oy:nä tunnetun kalastusyhtiön. Jo vuonna 1949 yhtiön ensimmäinen pyyntimatka suuntautui Islannin vesille. Rymättylän Säilyke Oy hankki ensimmäisen moottorialuksensa vuonna 1951, ja nimesi sen Saukoksi. Vähitellen yhtiön kaikista aluksista muodostui Saukko-laivastona tunnettu aluskanta.
Uusien alusten hankinnan myötä laivaston kapasiteetti kasvoi, ja niinpä vuonna 1968 kotimaahan tuotiin yhtiön ennätyssaalis: kaikkiaan 1,23 miljoonaa kiloa silliä. 1970-luvulla laivastoon kuului parhaimmillaan neljä Saukkoa, joilla työskenteli kaikkiaan 75 miestä. Vuodesta 1965 lähtien Rymättylän Säilyke Oy oli ainoa suomalainen sillinpyyntiyhtiö. Niinpä Saukko-laivaston paluu kotisatamaan, Rymättylän Röölään herätti huomiota ja uutisoitiin 1960- ja 1970-luvuilla valtakunnallisesti. Rymättylän silli oli aikansa brändi.
Saukot saalistivat sillejä 28 vuotta ja toivat Suomeen yhteensä 14 miljoonaa kiloa kalaa. Niiden matkat päättyivät vuonna 1976 EEC:n kalastuskomission päätökseen rauhoittaa jäljellä olevat Atlantin ja Pohjanmeren kalastusalueet.
Sillinkalastuksen alkaessa vuonna 1929 alusten miehistöt koostuivat pääasiassa ulkomaalaisista. Suomalaisia oli mukana opettelemassa sillinkalastusta ja jo seuraavana vuonna pääosa miehistöstä oli suomalaisia. Suomen Merimies-Unionin ja Suomen Kalastus OY:n välillä solmittiin ensimmäinen työehtosopimus huhtikuussa 1946.
------------------------------------
Katso myös merikapteeni Unto Laine, tarinaillat ja vanhoja kuvia
Unto Laine oli Saukkolaivan kapteeni.
Ylen Egenland -Röölä
7 TARINAA SILLISTÄ... ja vähän vierestä, Yle
