Röödilän Mylly ja saha
VANHA MYLLYMUSEO, Sillimuseo Dikseli on samoissa tiloissa.
Tarkemmin Myllyn ja sahan herroista:
1911 Myllyn toiminta alkoi omistajana Valtaisen länsitalon Johan Viktor Virtanen (joka aloitti jo lupahankinnat 1908) ja myllyn/sahan toimeenpanijana oli Robert Rautavuori joka asui Röödilän mäellä, Rautavuorella. (kts. kuva 1916 kun mamma soutaa Röödilän ranta1916.jpg Pitkäluodosta Röödilään. Sen ajan maisemaa). Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1909 ja mylly aloitti toimintansa vuonna 1911.1908 Virtanen anoi lupaa myllyä ja sahaa varten, jonka Robert Rautavuori saattoi kuntoon ja jonka toiminta alkoi 1911. Heillä oli siitä urakkasopimus. Mylly ja sahatoiminta oli ensin alempana rannassa. Mylly siirrettiin nykyiselle paikalle Saarnien hankittua se omistukseensa 1935.
Robert Rautavuori (Elämää Röödilässä, tarinoita Röölästä kirjasta): Suomen itsenäistymisen aikoina Rautavuori oli aktiivisesti mukana Rymättylän työväenyhdistyksessä ja kapinan puhjettua hän toimi vastaperustetun paikallisen vallankumous- tuomioistuimen tuomarina. Samaan aikaan hän kuitenkin jatkoi oman ammatin harjoittamista ja teki Röödilässä sepän töitä. Kapinan jälkeen Rautavuori tuomittiin, mutta armahdettiin myöhemmin. Röödilään hän ei enää palannut, vaan muutti nimensä Järnbergiksi ja asettui perheineen Naantaliin. Myllyn takana, pienessä punaisessa torpassa asui Suomisen perhe. Tarinan mukaan perheen poika Paavo sai kapinan aikaan surmansa Röödilässä. Hänet ammuttiin vahingossa Rauthovin talon oven läpi vuonna 1918. Suomen itsenäistymistä seurasi taloudellinen ahdinko ja yhteiskunnallinen levottomuus, mikä heijastui myös Rymättylän kyliin. Myös Röödilän saha ja mylly ajautui taloudellisiin vaikeuksiin eikä perustaja pystynyt jatkamaan toimintaa, vaan laitos ajautui konkurssiin.
1916-1921 oli omistajana Gustaf Väinö Fagesrtöm, jolla oli myös Rymättylässä kauppa (Väinön Kallion kauppa). Hän oli mm. laivanvarustaja sekä Ruokorauman saha. Röödilän myllyn omistaja mutta myös Rymättylässä hänellä oli mylly. Hän omisti tiloja ja oli suurikin vaikuttaja Rymättylässä.
1921-1928 Paul Dammert omistajana. Sahanhoitajana Kustaa Nummela, joka oli Röödilässä 4 vuotta vuoteen 1925 asti ja täältä lähtiessään perusti Piispanristille Turkuun linja-auto koritehtaan.
Turkulainen metsänhoitaja Paul Dammert oli tiedustellut metsätyönjohtaja Zettermanilta miehiä, jotka rakentaisivat hänelle sirkkelin koivutukkien sahaamista varten. Zetterman suositteli Nummelan veljeksiä, jotka sitten sahan pystyttivätkin ja ryhtyivät myös sahureiksi, kun taas Kustaasta tuli koivujen ostaja ja niinikään hän järjesti lautojen ajon Forssan asemalle. Kun Dammert sitten osti Rymättylästä Röödilän sahan, meni Kustaa Nummela panemaan sen kuntoon ja jäi lähes neljäksi vuodeksi sahan hoitajaksi. Metsänhoitaja Paul Dammert otti vastaan valtion viran 1928 ja lienee samalla lopettanut sahaustoiminnan. Ei ole varmuutta tekikö hän konkurssin vai jätettiinkö toiminta seisomaan laman pahimpana aikana. Kustaa ja Emma Nummela.pdf
1936 Hemming Saarni omistajana. Mylly ja saha Hemming Saarnin haltuun, jolloin mylly ja saha rakennettiin täysin uudelleen etäämmäs rannasta nykyiselle paikalleen 1938. Pojat Toivo ja Tauno Saarni jatkoivat toimintaa ja jonka jälkeen pojat Toivo ja Tauno Saarni jatkoivat toimintaa. M.E Lundell perusti Rymättylän Säilykkeen perustaja, joka kuitenkin myi ennen kuolemaansa tehtaan Saarneille. Myllyyn rakennetiin vehnän jauhamiseen tarvittava koneisto. Aikaisemmin oli ollut mahdollista jauhaa vain täysjyväjauhoa (rukiista). Hänellä oli myös Ruokorauman saha. Myös pojat Toivo ja Tauno Saarni onnistuivat luomaan ison yrityksen Rymättylän Säilyke Oy:n ja Naantalin sahan.
1940-1980 Toivo ja Tauno Saarni omistajina.
1952 sahatoiminta muutti Röödilästä Naantaliin. Heillä oli myös saha Taivassalossa. Taunolla oli vastuu sillitehtaasta ja Toivolla sahasta.
1940-1980 Toimi myllärinä Aarne Juvakka, joka muutti tänne Valkjärveltä. Vuodesta 1955 hän oli myös myllyn vuokraaja. Viimeisenä myllärinä toimi Aarne Juvakka, joka jo pikkupoikana oli kiinnostunut myllärin toimesta. Aarne Juvakka oli luonnonlahjakkuus mylläriksi. Viljaa puraisemalla hän tiesi millaiset ovat viljan ominaisuudet ja kosteus; mitä siitä kannatti tehdä. Jos vilja oli liian kuivaa jouduttiin sitä kostuttamaan. Tuohon aikaan ei ollut kosteusmittareita, joten myllärin oli osattava tälläiset asiat ”näppituntumalla”.
Röölän mylly oli kuuluisa hyvälaatuisesta jauhostaan, joten asiakkaita saapui jopa Korppoosta ja Kökarista saakka. Ruuhkaa syntyi välillä ja jauhatusvuoroja joutui odottamaan jopa 3-4 päivääkin. Odotellessa pirtu virtasi ja taisi niitä tappelun nujakoitakin syntyä. Kaikesta kuitenkin selvittiin mustien silmien ja laastarin kanssa.
Juvakan jäätyä eläkkeelle mylly suljettiin, koska uutta, pätevää mylläriä ei löytynyt. Valitettavasti Röölän Suurta Mylläriä ei enää ole, mutta hänen persoonansa aistii vieläkin myllyn tunnelmassa.
Myllyn koneet, laitteet ja tunnelma ovat vieläkin kuin joskus ennen.
Henkilöhistoria Toivo ja Tauno Saarni, Kansallisbiografia
Rymättylän Saha- Pörssitieto Toivo Saarni
1915-1933-Myllyn-mainokset.jpg
2020 syksyllä lisättiin äänimaailmaa myllyn tiloihin.
2021 Mylly täyttää 110 vuotta toiminnan aloittamisesta.
Museokauppa - voit ostaa erikoisia tuotteita kotiin vietäväksi tai lahjaksi.
Suomen Sillikonttorin ja Jalostajan silli, ja silakkatuotteita myynnissä!
Kortti käy.
-------------------------------------------------------------
Silliperinnemuseo Dikseli, Myllymuseo ja Dikselin Näyttämö
Rööläntie 394, 21150 Röölä
Yhteystiedot:
Silliperinnemuseo Dikseli, Myllymuseo ja Dikselin Näyttämö
Rööläntie 394, 21150 Röölä. Kesällä 2025 jälleen auki.
Näyttämöllä pyörii nonstoppina video sillimatkasta.
Pääsymaksu
Pääsyliput 4€, lapset alle 16 v. ilmaiseksi.
Ryhmäopastus; Kysy ryhmällesi hinta.
Museokauppa - voit ostaa erikoisia tuotteita kotiin vietäväksi tai lahjaksi.
Suomen Sillikonttorin ja Jalostajan silli, ja silakkatuotteita myynnissä!
Kortti käy.
-------------------------------------------------------------
Kysy opastetuista kierroksista Silliperinnemuseon
menneen maailman kalastajien tarinoihin ja esineistöön sekä Vanhan Myllyn tekniikkaan ja tarinoihin.
Esinelahjoituksia, valokuvia, asiakirjoja, otetaan vastaan, myös esineen
lainaus näyttelyyn on mahdollista.
Kysy myös Näyttämön tilaa, jota voi vuokrata.
Röölän Vanha Mylly - Myllymuseo
Myllyn-perustamispäätös.jpg
Ylen Egenland -Röölä
7 TARINAA SILLISTÄ... ja vähän vierestä, Yle
Katso myös vanhoja kuvia Röödilästä-Röölästä
